Loppuraportti: Venyttely

Tällä kertaa tuleekin vähän erilainen loppuraportti. Ensinnäkin jätin väliraportin tällä kertaa väliin, sillä olin kuun alussa matkoilla enkä oikein päässyt venyttelemään. Kun sitten sain vihdoin aloitettua, huomasin, ettei venyttely auttanut selkäkipuihini. Itse asiassa kivut vain pahentuivat venyttelystä. Viime aikoina selkäni on kipeytynyt myös lenkkeilystä, kävelystä, istumisesta, makaamisesta ja melkein mistä tahansa. Siksi minulla on pian lääkäriaika. Toivottavasti kipujen syy selviää.

Kuva täältä.

Lisäksi aion nyt pitää vähän taukoa näistä kuukauden muutoksista. En vain ole tällä hetkellä sellaisessa kunnossa henkisesti enkä varsinkaan fyysisesti, että voisin tehdä pysyviä elämäntapojen muutoksia. Palailen asiaan, kunhan voin taas paremmin. Blogia aion kyllä muuten kirjoittaa.

Valinnanvaikeuksia

Viikonloppuna, kun tulin kotiin ennakkoäänestyspaikalta, minun piti tehdä valinta. Minulla oli kaksi vaihtoehtoa, miten pääsen julkisilla takaisin kotiin. Kaupungin liikenne oli aika sekaisin, joten en voinut tietää, kumpi vaihtoehto on nopeampi. Bussissa huomasin perustelevani itselleni, miksi valitsemani vaihtoehto oli todennäköisesti parempi. Minua alkoi itseänikin naurattaa, miten vähäpätöistä valintaa perustelin itselleni – etenkin, kun olin juuri tehnyt paljon merkittävämmän päätöksen, nimittäin valinnut, ketä äänestän.

Olen todella huono tekemään valintoja. Saatan viipyä ruokakaupassa ikuisuuden, koska en osaa valita, mitä ostan. Vaikka tiedän, että käytökseni on irrationaalista, punnitsen jokaista päätöstä kuin peläten, että kotona kaduttaa, että ostin banaanijogurttia mansikkajogurtin sijaan. Joskus jopa mietin jälkikäteen, tuliko sittenkään tehtyä oikea valinta. Olen hidas myös muissa jokapäiväisissä päätöksissä. Kerran mietin ravintolassa ruokavalintaani niin pitkään, että tarjoilija ehti käydä kysymässä kolmesti.

Kuva täältä.

Osaan toki päättää nopeamminkin, jos on pakko. En nyt halua esimerkiksi työkavereideni edessä valita ruokaa puolen tunnin ajan. Silloin valitsen yleensä saman vaihtoehdon kuin muutkin. En kuitenkaan tee niin kovin mielelläni, sillä jään helposti miettimään, olisiko tarjolla ollut jotain parempaa, jonka olisin valinnut, jos olisin saanut tehdä valintani rauhassa.

En ole yksin. Yleisesti ottaen ihmiset ovat tyytyväisempiä, kun valinnanvaraa on vähemmän. Osin on yksinkertaisesti helpompi valita, jos vaihtoehtoja ei ole niin monta, ja toisaalta on vähemmän jossiteltavaa jälkeenpäin. Päätöksenteko myös vie henkisiä voimavaroja yhtä lailla kuin vaikkapa vaikeisiin tehtäviin keskittyminen, joten ei ihmekään, jos ruokakaupassa käyminen tuntuu työpäivän jälkeen raskaalta.

Kuva täältä.

Valintojen suhteen ihmisiä on kahta päätyyppiä. Osa ihmisistä valitsee heti vaihtoehdon, joka täyttää heidän asettamansa kriteerit, ja osa ihmisistä taas haluaa valita parhaan mahdollisen vaihtoehdon ja käyvät siksi läpi kaikki vaihtoehdot. Näistä ensiksi mainitut ovat onnellisempia. Se, että he eivät yritä optimoida valintojaan loputtomasti, ei kuitenkaan tarkoita, että he tyytyisivät mihin tahansa. Kriteerit voivat olla hyvinkin korkeat, mutta kun ne täyttävä vaihtoehto löytyy, se myös valitaan.

Osa harrastaa liiallista optimointia jopa avioliiton suhteen ja keskittyy miettimään, onko tämä paras mahdollinen kumppani, jonka voin saada, sen sijaan, että he miettisivät, ovatko he onnellisia suhteessa. Itse olen onneksi tajunnut, ettei täydellisiä kumppaneita olekaan ja että ne huonot puolet huomaa usein vasta alkuhuuman jälkeen. Se aidan toisella puolella oleva ruoho pysyy vihreämpänä ehkä puoli vuotta, mutta voi sitten paljastua huonommaksi kuin se alkuperäinen. Olen onnellinen parisuhteessani, joten minun on turha miettiä, olisiko joku vielä parempi kumppani minulle.

Apuna päätöksiin voi käyttää esimerkiksi 10-10-10-sääntöä. Mitkä ovat päätöksen vaikutukset kymmenen minuutin päästä? Entä kymmenen kuukauden? Entä kymmenen vuoden? Minua ainakin helpottaa, kun saa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Vaikka arki onkin täynnä valintoja, suurin osa niistä ei vaikuta elämään kovin pitkällä aikavälillä, oli päätös sitten juuri oikea tai totaalisen väärä.

Tässä vielä lopuksi video, jossa valotetaan vähän, miten ihmiset tekevät päätöksiä ja miten pienillä tempuilla valintoihimme voi vaikuttaa.

Eurooppalaisuudesta

Euroviisut tulivat ja menivät, ja kylläpä olivatkin hienot viisut. Kerrankin olin todella tyytyväinen tuloksiin. Conchita herätti biisinsä eloon livenä, ja voitto oli ansaittu. Oli taas kerran hieno nähdä, miten ihmiset ympäri Eurooppaa löysivät suosikkinsa.

Näin Euroviisujen jälkimainingeissa olen taas pohtinut eurooppalaisuutta ja identiteettiä ylipäätään. Minä koen olevani vahvasti eurooppalainen. Eurooppalaiset arvot ja yhteiskunta ovat minulle ne läheisimmät. Olen matkustellut Euroopassa paljon, ja huomaan kyllä eron Euroopan ja vaikkapa Amerikan välillä. Euroopassa tunnen tietyllä tavalla olevani kotona. Välillä on toki maiden rajoja ja kieli ja ihmiset vaihtuvat, mutta kaikki ei silti tunnu vieraalta. Tunnen ihmisiä lähes jokaisesta Euroopan maasta.

Kuva täältä.

Jos minulta kysytään, olenko vahvemmin suomalainen vai eurooppalainen, en osaa valita, enkä näe sille mitään tarvettakaan. Suomalainen on eurooppalainen, joten en näe näissä identiteeteissä mitään ristiriitaa. Useimmilla on joka tapauksessa useampikin identiteetti, suomalaisen lisäksi vaikkapa pohjanmaalainen, savolainen tai turkulainen. Alueellisten seikkojen lisäksi identiteetti rakentuu monenlaisista asioista, kuten vaikkapa harrastuksista ja työstä. Muissakaan asioissa yksi identiteetti ei sulje toista pois.

Minä olen EU-myönteinen. EU:ssa on toki paljon asioita, jotka voisi ja pitäisikin tehdä paremmin, mutta pidän kuitenkin lähtökohtaisesti hyvänä asiana, että Euroopan maat pitävät yhtä. Vaikka Suomi onkin maantieteellisesti vähän eristyksissä muusta Euroopasta, muut Euroopan maat ovat meille luontevimpia yhteistyökumppaneita. EU ei tarkoita vain byrokraatteja Brysselissä, vaan EU:n muodostavat ennen kaikkea ihmiset. Toivottavasti EU myös kehittyy vielä demokraattisempaan suuntaan. Itse olen saanut kokea vahvasti EU:n hyvät puolet, kuten vapaan liikkuvuuden. Olen ollut Erasmus-opiskelijavaihdossa ja työskennellyt EU:n rahoittamassa tutkimusprojektissa. Olen kiitollinen saadessani elää tällaisessa mahdollisuuksien maailmassa.

Näillä fiiliksillä on hyvä lähteä äänestämään europarlamenttivaaleissa.

Euroviisut 2014

On tullut taas se aika vuodesta, kun saan kanssaihmiseni raivon partaalle kuuntelemalla jatkuvasti euroviisubiisejä, katsomalla kaikki mahdolliset esikatselumaratonit ja puhumalla siitä, mitkä biiseistä ovat suosikkejani ja mistä en taas tykkää. Minulle itselleni euroviisuviikko tuntuu aina juhlaviikolta, jota odotan suunnilleen koko vuoden. Oma viisufanitushistoriaani avasin jo aiemmin UMK:n yhteydessä. Tässä omat arvioni tämän vuoden euroviisubiiseistä paremmuusjärjestyksessä sekä toiveeni ja veikkaukseni finalisteiksi.

1. Norja: Carl Espen – Silent Storm

Tämä on suosikkibiisini sekä ehdoton suosikkini balladeista, joita onkin tänä vuonna todella paljon. Kappale on ihana, kaunis ja koskettava eikä yhtään kliseinen. Toivottavasti Carl laulaa hyvin livenä, sillä kappale on niin pelkistetty, ettei huonoa laulamista voi piilottaa lavashow'n taakse.

2. Islanti: Pollapönk – No Prejudice

Tämä on niitä kappaleita, joista monelle tulee WTF-fiilis. Niin minullekin tuli ensimmäisellä kuuntelukerralla, mutta kuitenkin jo biisin aikana tykästyin siihen. Biisi on pirteä ja hyväntuulinen ja siinä on kiva sanoma. Kuulin tämän alun perin islanniksi, mutta Pollapönk päätti sitten vaihtaa kieltä. Biisi kuulosti kivemmalta islanniksi, mutta sanoma tulee toki paremmin esille englanniksi.

3. Suomi: Softengine – Something Better

Tämä vuonna voin ihan rehellisesti sanoa tykkääväni Suomen biisistä todella paljon. Tykkäsin tästä jo UMK:n aikaan, mutta nyt tykkään ehkä vielä enemmän. Olen myös nyt ihan tyytyväinen, ettei Mikko Pohjola voittanut, sillä balladeista on tänä vuonna ylitarjontaa. Softengine erottuu paremmin joukosta. Minua mietityttää ainoastaan se, että bändit ovat yleensä ottaen menestyneet aika huonosti viisuissa.

4. Armenia: Aram MP3 – Not Alone

Yksi kisan ennakkosuosikeista on tällä kertaa Armenia. Kappale on yhdistelmä balladia ja dubstepiä. En ole mikään dubstepin suurin ystävä, mutta tykkään biisistä noin muuten.

5. Georgia: The Shin and Mariko – Three Minutes To Earth

Tästä biisistä ei tunnu tykkäävän juuri kukaan, mutta minä tykkään! Biisissä on kiva tunnelma ja mielenkiintoisia melodiakulkuja. Tämä erottuu ehdottomasti joukosta, mutta ilmeisesti useimpien mielestä negatiivisella tavalla.

6. Romania: Paula Seling, Ovi – Miracle

Paula ja Ovi tekevät taas paluun Euroviisuihin. Biisi on kiva ja tanssittava, vaikkei ihan edustakaan omaa musiikkimakuani. Uskon sen myös menestyvän hyvin.

7. Alankomaat: The Common Linnets – Calm After The Storm

Alankomailta tulee taas kaunis ja mukavan rauhallinen biisi, vaikkei se ylläkään viimevuotisen Birdsin tasolle. Luulen kuitenkin, että tämä on suurelle yleisölle liian tylsä ja rauhallinen.

8. Puola: Donatan & Cleo – My Słowanie - We Are Slavic

Tämä biisi aiotaan käsittääkseni esittää osin puolaksi, osin englanniksi. Puolaksi biisi kuulostaa paremmalta, vaikka on englanniksikin kiva ja tarttuva. Tästä biisistä tulee hyvälle tuulelle ja se erottuu joukosta.

9. Ranska: Twin Twin – Moustache

Kiitos Ranska, kun lähetit Euroviisuihin näin hauskan ja hyväntuulisen biisin. Ei Euroviisujen tarvitsekaan olla mitään haudanvakavaa kilpailua, vaan ennen kaikkea hauskanpitoa. Tämä kappale toimii erinomaisesti ranskaksi.

10. Ruotsi: Sanna Nielsen – Undo

Ruotsi kuvittelee taas voittavansa viisut, ja ilmeisesti moni muukin uskoo siihen. Minusta tämä ei kuitenkaan ole tämän viisuvuoden paras balladi, ja lisäksi balladit varmasti syövät osin toistensa ääniä. Kappale on kyllä kaunis, mutta vähän tylsä ja kliseinen.

11. Unkari: András Kállay-Saunders – Running

Tämäkin on yksi ennakkosuosikeista. Kappaleen aihe on varsin karu, mutta täytyy myöntää, että kuulin tämän aika monesti ennen kuin tajusin, mistä András oikein laulaa. Siksi en usko aiheen vähentävän merkittävästi kappaleen suosiota. Etenkin kertosäe on tarttuva ja muistettava.

12. Malta: FireLight – Coming Home

Tämä on taas niitä biisejä, joista itse tykkään, mutta joiden en usko menestyvän. Pitää sitten nauttia tästä semifinaalissa, sillä en usko näkeväni tätä enää finaalissa.

13. Itävalta: Conchita Wurst – Rise Like A Phoenix

Conchita on varmasti viisujen eniten huomiota herättävä esiintyjä, josta on puhuttu paljon etukäteen. Biisin pääasian ei kuitenkaan pitäisi olla parrakas nainen, vaan itse biisi. Kappale kuulostaa Bond-tunnarilta. Tässä mahtipontisuus toimii. Nähtäväksi jää, miten Itä-Euroopan maat suhtautuvat Conchitaan.

14. Albania: Hersi – One Night's Anger

Hersillä on kiva shakiramainen ääni ja biisissä on kaunis melodia. Tykkään.

15. Kreikka: Freaky Fortune, Riskykidd – Rise Up

Tämä on jotenkin hyvin kreikkamainen kappale. Biisi on menevä, tanssittava ja hyväntuulinen, joskaan ei erityisen omaperäinen.

16. Sveitsi: Sebalter – Hunter Of Stars

Tämä on mukavan erottuva kappale, jossa on kiva melodia ja hauska rytmitys. Valitettavasti Sebalter on ainakin Youtube-videon perusteella melko huono livenä, ja laulajalla on erityisesti vaikeuksia sen rytmityksen kanssa. 

17. Italia: Emma Marrone – La Mia Città

Hyvä ja erottuva kappale. Tästäkin olen nähnyt liveversion, ja valitettavasti laulaja ei ole yhtä hyvä livenä kuin studioversiossa. Toivon kuitenkin, että finaalissa live sujuu paremmin, sillä tykkään itse biisistä.

18. Espanja: Ruth Lorenzo – Dancing In The Rain

Espanjalla ei ole ollut viime vuosina kovin kummoisia viisubiisejä. Tämä on niistä mielestäni paras sitten Baila el Chiki Chikin. Kappale on kaunis balladi, mutta pelkään sen hukkuvan muiden balladien joukkoon.

19. Montenegro: Sergej Cetkovic – Moj Svijet

Taas yksi balladi, jossa on kaunis melodia. Tämä erottuu joukosta ennen kaikkea kielen ansiosta. Tykkään erityisesti instrumentaaliosuuksista.

20. Irlanti: Can-Linn, Kasey Smith – Heartbeat

Tämä biisi on soinut minulla jo päässä. Kappaleessa on vähän samanlaista etnisyyttä kuin viime vuoden voittajasta, ja etnisyydestä muutenkin yleensä tykätään Euroviisuissa.

21. Iso-Britannia: Molly – Children Of The Universe

Iso-Britannialla on yleensä varsin huonoja kappaleita, joten siihen nähden tämä on ihan hyvä. Maailmanparannusteema on ehkä vähän kliseinen, mutta samalla euroviisuklassikko. Tämä on silti kaukana ehkä parhaasta maailmanparannusviisusta eli Ein bißchen Frieden.

22. San Marino: Valentina Monetta – Maybe (Forse)

Valentina edustaa taas San Marinoa, mikä voi tietysti johtua siitä, ettei niin pienessä maassa ole kovin monta laulajaa. Biisi on kaunis, mutta valitettavan unohdettava. Viimevuotinen biisi oli parempi, mutta toki tämä on parempi kuin se toissavuotinen naamakirjalaulu.

23. Tanska: Basim – Cliché Love Song

Tästä moni tuntuu tykkäävän, mutta minusta tämä on jotenkin rasittava. Laulaja kuulostaa hämäävän paljon Bruno Marsilta. En tiedä, onko se sitten se, mikä minua tässä biisissä ärsyttää. Ihan kiva ja pirteä biisi silti.

24. Saksa: Elaiza – Is It Right

Tämä on hyvin epäsaksamainen viisubiisi, mikä ei sinänsä ole ihmekään, sillä laulaja on puoliksi puolalainen ja puoliksi ukrainalainen. Biisi on vähän hidastempoinen, mutta uskon kyllä, että tälle löytyy viisukatsojien keskuudessa yleisönsä.

25. Liettua: Vilija Matačiūnaitė – Attention

Liettualla on tänä vuonna erottuva ja mieleenjäävä biisi, mutta ei ehkä hyvällä tavalla. Laulaja on aika outo ja vähän aggressiivinenkin.

26. Ukraina: Mariya Yaremchuk – Tick Tock

Tämä biisi on tosi kliseinen. Ukraina on silti päässyt finaaliin kliseisilläkin biiseillä, joten ehkä se onnistuu tälläkin kertaa.

27. Moldova: Christina Scarlat – Wild Soul

Tämä biisi ei jotenkin nappaa. Toistoa on liikaa ja huonolla tavalla.

28. Israel: Mei Finegold – Same Heart

Tästä moni tuntuu tykkäävän, mutta minä en. Laulaja vaikuttaa kovin aggressiiviselta, eikä biisi ole muutenkaan minun makuuni. Jotenkin tyypillinen israelilaisbiisi.
 

29. Azerbaijan: Dilara Kazimova – Start A Fire

Tämä kappale on ihan kaunis, mutta vähän tylsä, ja lisäksi olen unohtanut tämän biisin vaikka kuinka monesti. En tälläkään hetkellä muista koko biisiä, mutta onneksi tein muistiinpanot tätä blogipostausta varten.

30. Belgia: Alex Hirsoux – Mother

Tämän biisin kohdalla tulee tunne, että kyllähän minun pitäisi tykätä tästä, kun lauletaan kauniisti äidistä ja näin, mutta kun en vain tykkää. Tässä on liikaa mahtipontisuutta eikä toisaalta mitään kunnon tarttumapintaa.

31. Portugali: Suzy – Quero Ser Tua

Tämä on tyypillinen Portugali-biisi, ihan OK, ei erityisen hyvä, muttei varsinaisesti huonokaan. Peruskiva rallatus.

32. Makedonia: Tijana – To The Sky

Tämänkin biisin onnistuin unohtamaan jo useamman kerran. Tämä on liian perusbiisi eikä erotu joukosta, paitsi ehkä huonosti tanssivalla laulajalla.

33. Slovenia: Tinkara Kovač – Round And Round

Biisin alusta tulee mieleen viime vuoden voittaja, ja muu biisi onkin sitten muuten vain kliseistä. Tämäkin on varsin unohdettava.

34. Viro: Tanja – Amazing

Virolla on ollut viime vuosina monia hyviä kappaleita, mutta tämä ei kuulu niihin. Kappale on kliseinen ja tylsä. En vain tykkää.

35. Venäjä: Tolmachevy Sisters – Shine

Balladeista tämä on ehkä tylsin eikä erotu joukosta. Unohdin tämän jo. Lisäksi tuli sellainen olo, että olen jo kuullut tämän biisin jossain. Valitettavasti Venäjä pärjää aina.

36. Latvia: Aarzemnieki – Cake To Bake

Tämä on kliseinen ja hölmö rallatus. Ei tällaisella ole toivoa päästä finaaliin.

37. Valko-Venäjä: Teo – Cheesecake

Kisan huonoimmat biisit ovat sitten kakkuaiheisia. Jos Latvian biisi on sentään hassu, niin Valko-Venäjän biisi aiheuttaa vain ja ainoastaan myötähäpeää. Toivon todella, ettei tätä tarvitse nähdä ja kuulla enää finaalissa.

Toiveeni 1. semifinaalin jatkoonpääsijöiksi:
Islanti
Armenia
Alankomaat
Ruotsi
Unkari
Albania
Montenegro
San Marino
Ukraina
Moldova

Veikkaukseni 1. semifinaalin jatkoonpääsijöiksi:
Ruotsi
Armenia
Unkari
Ukraina
Moldova
Azerbaijan
Venäjä
Montenegro
Alankomaat
Islanti 

Toiveeni 2. semifinaalin jatkoonpääsijöiksi:
Norja
Suomi
Georgia
Romania
Puola
Malta
Itävalta
Kreikka
Sveitsi
Irlanti 

Veikkaukseni 2. semifinaalin jatkoonpääsijöiksi:
Norja
Suomi
Romania
Puola
Itävalta
Kreikka
Sveitsi
Irlanti
Israel
Makedonia

Kuukauden muutos: Venyttely

Henkisemmän kuukauden jälkeen ajattelin taas tehdä jotain vähän fyysisempää. Voin kuitenkin näin heti alkuun sanoa, että tämä ei sitten ole mikään "yritän saavuttaa spagaatin" -kuukausi. Olen notkeudessa samanlainen luonnonlahjakkuus kuin Kanki-Kaikkonen.

Kärsin länsimaalaisen toimistotyöläisen tyypillisistä ongelmista, eli niska ja selkä ovat jatkuvasti jumissa. Selkäni on muutenkin herkkä kipeytymään. Joskus ehkä kymmenen vuotta sitten (kylläpä tuleekin vanha olo...) sain jo selkäni hyvään kuntoon venyttelemällä, mutta nyt en ole venytellyt säännöllisesti enää vuosiin. Siksi haluaisin saada siitä uudestaan rutiinin.

Kuva täältä.

En aseta mitään notkeustavoitteita, koska se ei ole minulle pääasia. Ennen kaikkea haluaisin, ettei selkäni olisi niin usein kipeä ja etteivät niskat olisi jatkuvasti jumissa. Uskon, että venyttelystä olisi siihen apua.

Kuukauden tavoite: Opettelen venyttelemään säännöllisesti.

Loppuraportti: Meditaatio

Ensinnäkin hauskaa vappua kaikille! Julkaisen tämän ja seuraavan postauksen ajastettuna, sillä olen vappuna ihan muissa puuhissa.

Tässä kuussa olen siis meditoinut ja samalla testannut meditaatiosovelluksia. Väliraportissa kerroinkin jo aika paljon tähänastisista kokemuksistani.

Kuva täältä.

En valitettavasti ehtinyt kuukauden toisella puoliskollakaan meditoida niin paljon kuin olisin halunnut. En siis edelleenkään huomaa kovin suurta eroa keskittymiskyvyssäni arjen askareissa. Heti meditoinnin jälkeen keskittymiskyky on kuitenkin todella hyvä, ja sitä olenkin hyödyntänyt useamman kerran. On jotenkin nurinkurista, että saan paljon enemmän aikaan, jos olen ensin puoli tuntia tekemättä mitään. Erityisen hyödyllistä meditointi on ennen sellaisten asioiden tekemistä, jotka ahdistavat minua. Sain esimerkiksi vihdoin kirjoitettua työhakemuksen meditoinnin jälkeen, ja sitä olin vitkutellut jo viikkokausia, kun jo pelkästään asian ajatteleminen ahdisti. Meditointi auttaa sen ahdistuksen sivuuttamisessa.

Meditaatiosovellukset jäävät ehdottomasti käyttöön kuukauden jälkeenkin. Ne kuitenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan auttavat etenkin pienten rauhoittumishetkien pitämistä arjessa, ja myös muistuttavat meditoinnista. Jossain välissä tosin meinasi mennä hermo, kun olin laittanut muistutukset päälle useammastakin sovelluksesta, jolloin muistutuksia tuli monta päivässä. No, tulipahan testattua erilaisia muistutustoimintoja.

En asettanut tälle kuulle kovin tiukkoja tavoitteita, ja se oli hyvä juttu, sillä olen ollut tässä kuussa varsin kiireinen ja osan kuukaudesta myös vilustunut. Se on näkynyt postaustahdissakin – en ole valitettavasti kirjoittanut koko huhtikuussa muusta kuin meditoinnista. Toivottavasti minulla on ensi kuussa vähän enemmän aikaa, ihan noin muutakin elämää ajatellen.

Testissä meditaatiosovellukset

Kuten kuukauden alussa kerroin, testasin tässä kuussa Androidin ilmaisia meditaatiosovelluksia. Jätin suoralta kädeltä testistä pois sovellukset, jotka eivät toimineet, jotka vaativat kirjautumisen tai jotka vaativat jatkuvan nettiyhteyden. En laita sovelluksia paremmuusjärjestykseen, sillä kaikilla niistä on omat hyvät ja huonot puolensa ja ne sopivat erilaiseen meditointiin.

Buddhist Meditation Trainer

Tämän sovelluksen idea on, että meditointi aloitetaan napsauttamalla Buddhan kuvaa, jolloin meditointiaika alkaa ja näytölle tulee jokin buddhalaisteemainen kuva ja mietelause, jota voi meditoidessa miettiä. Mietelauseita en pahemmin miettinyt, mutta ne eivät myöskään häirinneet. Aluksi meditointiaika on viisi minuuttia, ja aina kymmenen meditointikerran jälkeen pääsee uudelle tasolle, jolloin aika pitenee. Asetuksista voi kuitenkin valita maksimiajan, jota pidemmäksi aika ei mene. Asetuksista voi myös valita, haluaako kuulla gongin ääntä koko meditoinnin ajan vai vasta lopussa. Itse tykkään gongin äänestä varsinkin junassa tai bussissa, koska se vaimentaa ympärillä olevan hälinän ja auttaa lisäksi pääsemään meditointimielentilaan nopeammin. Sovelluksessa on myös muistutustoiminto, joka muistuttaa meditoinnista joka päivä, joka toinen päivä tai ei ollenkaan. Buddhist Meditation Trainer on mielestäni oikein hyvä sovellus aloittelijalle. Se sopii etenkin lyhyeen meditointiin, kuten työmatkalle. Sovellus ei kuitenkaan ole kovin joustava. Meditointiaika menee tasojen mukaan, ja siihen voi vaikuttaa vain säätämällä maksimiaikaa.

Meditation Helper

Tämä on testaamistani sovelluksista yksinkertaisin. Sovelluksessa säädetään haluttu aika meditoinnille ja lisäksi päivittäinen tavoiteaika. Meditaation lopuksi ja halutuin väliajoin meditaation aikana (esimerkiksi puolessavälissä) tulee äänimerkki. Myös Meditation Helperissä on muistutustoiminto, jonka voi säätää hyvin tarkasti muistuttamaan tiettyyn kellonaikaan, jos päivittäinen tavoite ei ole vielä tullut täyteen. Sovelluksessa voi jopa määritellä, koska tämä "meditointipäivä" vaihtuu, eli jos on tapana meditoida vaikka yhden aikaan yöllä ja haluaa sen kirjautuvan edellispäivän meditointeihin, sekin onnistuu. Sovellus on siis todella joustava. Meditation Helper myös tilastoi meditoinnit, jotta voi sitten jälkikäteen katsoa, paljonko on tullut meditoitua ja milloin. Tätä sovellusta käytin pääasiassa pidempiin meditaatioihin, joihin se sopiikin mainiosti. Toki pelkän ajastuksen voisi hoitaa vaikka herätys- tai munakellolla, mutta pehmeään gongin ääneen on kivempi päättää meditaatio. Miinuspuolena tämä sovellus ei opasta meditaatiossa lainkaan, joten aloittelijan on syytä esimerkiksi lukea meditaatio-ohjeita erikseen.

Yoga Nidra Meditation (Free)

Tämä sovellus on enemmän ohjattua rentoutusta kuin meditaatiota, joskin mukana on myös vähän hengitysohjeita ja tietoista läsnäoloa. Ohjatun rentoutuksen lisäksi voi laittaa taustalle haluamaansa musiikkia. Valitettavasti ilmaisversioon kuuluu vain seitsemän minuutin versio, joka on sinänsä hyvä, mutta ei sitä samaa harjoitusta jaksa välttämättä kovin usein kuunnella. Täysversiokaan ei kauheasti maksa (1,49 e), mutta itse en sitä aio ostaa ihan sen takia, että lyhemmät meditaatiohetket sopivat arkeeni paremmin. Koin myös, että naisen ääni ei ollut niin miellyttävä kuin Take A Breakissa.

Free Meditation - Take A Break

Kuten edellinen sovellus, myös Take A Break on oikeastaan ohjattua rentoutumista enemmän kuin meditaatiota. Vaihtoehtoina ovat Work Break (7 minuuttia) ja Stress Relief (13 minuuttia), jotka voi kuunnella musiikilla tai ilman. Molemmat ovat kivan rentouttavia työpäivän jälkeen. Sekä musiikki että naisen ääni ovat miellyttäviä. Hieman vain ärsytti, että työ mainitaan meditoinnin aikana useamman kerran, tyyliin "muistathan, ettei sinun tarvitse ajatella työasioita" – no kiitos vaan muistutuksesta! Tykkään sovelluksesta silti. Se on kivaa vaihtelua pelkälle gongin kuuntelemiselle työmatkalla.